Tämä kortti menee kotiväelle, siinä kun sattuu olemaan 3D-kuva väärinpäin! :D
perjantai, 12. joulukuu 2008
cd-kortteja
Oon tehnyt joulukortteja säännöllisen epäsäännöllisesti. Kyllähän sen taas arvasi että viimetippaan menee, mutta kohta alkaisi kortit olemaan kasassa. Tässä nyt niistä muutama..
Tämä kortti menee kotiväelle, siinä kun sattuu olemaan 3D-kuva väärinpäin! :D
Tämä kortti menee kotiväelle, siinä kun sattuu olemaan 3D-kuva väärinpäin! :D
lauantai, 29. marraskuu 2008
Miesten villasukat
Nyt alkaisi vihdoin olemaan villasukat kasassa! Enää en tee yhtään sukkaa, alkaa jo kohta kyllästyttämään niiden tekeminen joten on vaihdettava toiseen työhön.
Tässä kuvaa miesväelle menevistä sukista..
Täytyypä sanoa että sekä kamerassa että kuvaajassa on vikaa.. Mut tietysti enemmän kamerassa :D Jouluna pitäisi saada uusi kamera, jossa väritkin näyttää siltä mitä ne oikeesti on.
maanantai, 24. marraskuu 2008
Naisten villasukat
Mulla on suuret suunnitelmat neuloa joululahjoiksi vaikka mitä. Ajatus sattu vaan tulemaan liian myöhään, joten kiirettä pitää ja luulen etten edes saa kaikkea tehtyä mitä haluaisin.. Suunnitelmissa on 6 paria villasukkia joista oon saanut nyt 4 tehtyä. Muutama villapaita, jotka molemmat on aloitettu. Toinen on lapselle, joten sen nyt tekee melko nopeasti kun vaan sitä jatkaisi. Muutama viinijussi (www.ullaneule.net) olisi myös kiva, mutta eipä tää aika varmaan riitä. Tajusin että aattoon on enää kuukausi, töitä on niin paljon ettei parina viikkona ole kun yksi vapaa päivä. Missä välissä sitä enää kerkee neulomaan, musta tulee höperö kun kaikki vapaa-aika menee sohvalla neuloessa.. No joka tapauksessa nämä sukat menee jouluksi mulle tärkeiden naisien jalkoja lämmittämään.
Kuvio näkyy kuvassa tosi huonosti, todellisuudessa kuvio on aika nätti.
maanantai, 17. marraskuu 2008
Itku
Mä oon miettiny, et mistähän mun ylenpalttinen herkkyys on peräsin. En oo ennen pitäny itteeni mitenkää herkkänä, mua ei saanu helpolla itkemään eikä mua oikeen mikää koskettanu. Luulin jo et mussa on jotain vikaa, mut viimisen parin vuoden aikana tippa nousee silmään herkästi. Ja siis AIVAN liian herkästi, se käy jo rasittamaan.
Kyynel nousee silmään, jos halaan isovanhempia. Etenkin isovanhemmilta lähteminen ja halaus päälle, ni se oli siinä. Myös isänpäivänä tuli kyynel, kun onnittelin isää, siis mitä ihmettä? Samoin kun kummipoika syntyi ja sain siitä ilmoituksen ja kun onnittelin tuoreita vanhempia. Tai kun meidän Sonyn pentu kuoli, vaikka pentu ei edes asu meillä, enkä ollut sitä koskaan nähnyt kuin kuvassa. Mun on myös vaikee puhuu tunteista ilman kyyneliä.
Oonkohan mä pitäny aiemmin tunteet niin sisällä? Mä en edes oo koskaan ollu mikää halaajatyyppi. Lähinnä koko ajatus halaamisesta on ahdistanut. Mutta eipä enää! Nyt mä halaan mielelläni. Ja mikä typerintä siitä tulee aivan idioottiolo, kun halaa ja kyynelehtii.
Mukava on ollut kuitenkin huomata, etten mä ihan tunteeton olekaan, mut pitääkö sitä joka välissä olla silmät kosteena! Niin ja jo hyvät puheet saa mut liikuttumaan. Joku kehuu toista ni mä itken vieressä. Tää osaa olla jo pienoinen rasite..
Mietin et ehkä mun työllä on jotain tekemistä tämän kanssa? Teen töitä hyvinkin tiiviisti ihmisten parissa. Se on saanu mut avautumaan myös kotioloissa, mutta toisaalta sitä näkee surua ja kuolemaakin työssää, eikä se taas mua kosketa. Ei ainakaan samalla tavalla, kun nämä edellämainitut asiat. En oo edes ikinä kyynelehtinyt työpaikalla. Mistä lie johtuu..
sunnuntai, 12. lokakuu 2008
Näyttely, hki:ssa
Tänään se päivä oli, kun Tyson oli elämänsä ensimmäisessä näyttelyssä. Hyvinhän se meni (olosuhteisiin nähden). Pientä paniikinpoikasta iski, koko kissa täris, mut syli rauhotti. Ja se etenkin rauhotti, kun päästin sen Romeon kanssa samaan näyttelyhäkkiin.Romeo oli rauhallinen kunnes joutui arvostelupöydälle, mut onneks sekin oli vaan alkukramppia ja sitten sai tuomari katella kissaa ihan rauhassa.
Tuomarit tykkäs molemmista kissoista ja saatiin mitä haettiin (eli sertit). Mahdollisuudet oli vähän parempaankin, kun Tyson oli tuomarinparas valinnassa ja Romeo jäi vain karvan verran tuomarinparas valinnasta. Kissat sai kehua omilta kasvattajilta ja Romeo vielä isänsä omistajalta. Mukava nähdä välillä noita kissaihmisiä, joiden kanssa kissoista puhuttaessa ei tuu semmosta oloa ettei ketään kiinnosta :)
Romeosta vaan on tullut niin hyväntyyppinen, että harmittaa kun sillä ei tullut tehtyä enempää kuin se 1 pentue.. Tysonille olis mahdollisesti pari naarasta tiedossa, joten siis sillekin on suunnitteilla pentuja.. Näyttelystä tarttui taas tavaraa mukaan, juoma-automaatista lähtien laservaloon. Laserilla saakin sitten koko kämpän sekasin, kun kolme turria juoksee päättömästi valon perässä. Voisin veikata sitä uudeksi lempileluksi.
Nyt kuitenkin väsyttää armottomasti ja tavaratkin on purkaamatta. Täytyy alkaa purkaamaan ja sitten painua nukkumaan, huomenna alkaa taas se tavallinen arki..
Tuomarit tykkäs molemmista kissoista ja saatiin mitä haettiin (eli sertit). Mahdollisuudet oli vähän parempaankin, kun Tyson oli tuomarinparas valinnassa ja Romeo jäi vain karvan verran tuomarinparas valinnasta. Kissat sai kehua omilta kasvattajilta ja Romeo vielä isänsä omistajalta. Mukava nähdä välillä noita kissaihmisiä, joiden kanssa kissoista puhuttaessa ei tuu semmosta oloa ettei ketään kiinnosta :)
Romeosta vaan on tullut niin hyväntyyppinen, että harmittaa kun sillä ei tullut tehtyä enempää kuin se 1 pentue.. Tysonille olis mahdollisesti pari naarasta tiedossa, joten siis sillekin on suunnitteilla pentuja.. Näyttelystä tarttui taas tavaraa mukaan, juoma-automaatista lähtien laservaloon. Laserilla saakin sitten koko kämpän sekasin, kun kolme turria juoksee päättömästi valon perässä. Voisin veikata sitä uudeksi lempileluksi.
Nyt kuitenkin väsyttää armottomasti ja tavaratkin on purkaamatta. Täytyy alkaa purkaamaan ja sitten painua nukkumaan, huomenna alkaa taas se tavallinen arki..
